Miksi pilvenpiirtäjiä?

Paremmin voisi kuitenkin kysyä, miksi ei? Vaikka tornitalojen rakentamiselle löytyy valtavasti hyviä syitä, miksi niitä pitäisi perustella sen enempää kuin mataliakaan rakennuksia? Jos tornitalolle riittää kysyntää ja se on jonkin tahon mielestä hyvä sijoitus, on tämä jo yksinään peruste rakentaa torni. Alla on kuitenkin listattu muutamia syitä kannattaa tornitaloja.

 

Siluetti

Usein puhutaan, että korkeat rakennukset pilaisivat Helsingin siluetin. Määritelmän mukaan siluetti on kaupungin varjokuva. Koska Helsingissä ei korkeita rakennelmia ole (poislukien muutamat savupiiput yms.), ei sillä myöskään ole kunnollista siluettia. Näin ollen siluettia on mahdoton tuhota, sen voi ainoastaan luoda. Näin tulisi myös tehdä.

Kaupunkikuva

Helsingin rakennukset ovat hyvin tasakorkeita. Tasainen räystäskorkeus on tylsä ja asettaa kaupungille katon, joka saa sen tuntumaan "ahtaalta". Erikorkuiset rakennukset rikkoisivat tämän tylsän kaksiulotteisuuden ja tekisivät kaupungista viihtyisämmän, kuten Hotelli Torni tekee. Korkeuserojen antaman edun huomaa kaikissa maailman pilvenpiirtäjäkaupungeissa.

Suomi on täynnä lähes identtisiä kerrostalolähiöitä. Dynaaminen ja vanhasta täysin poikkeava alue loisi koko Helsingille aivan uuden ilmeen. Tällainen uusi alue saattaa tulla esimerkiksi Keski-Pasilaan.

Imago

Usein kaupungit tunnetaan korkeista rakennuksistaan ja rakennelmistaan – korkeat rakennukset antavat kaupungille eräänlaisen tunnuskuvan. Tästä esimerkkeinä Näsinneula Tampereella, Eiffel-torni Pariisissa, Empire State Building New Yorkissa ja Petronasin tornit Kuala Lumpurissa.

Kasvavan imagon myötä kaupunki vetää puoleensa paremmin myös ulkomaisia sijoittajia, yrityksiä ja turisteja. Yksilölliset maamerkit luovat kuvan kaupungista ihmisten mieliin. Näin pilvenpiirtäjät ja muut maamerkit auttaisivat Suomen ja Helsingin taloutta ja loisivat maahamme uusia työpaikkoja. Hieman kärjistettynä esimerkkinä Petronasin tornit Kuala Lumpurissa ovat tuoneet kaupungille paljon julkisuutta ja nostaneet sen ihmisten tietoisuuteen.

Maamerkkien tulisi tosin olla melko monumentaalisia, jotta ne todella mainostaisivat Suomea ulkomailla. Tämä ei ole kovin realistista.

Kuitenkin myös Suomen skaalassa torneilla olisi vaikutusta imagoon. Monille ulkomaalaisille esimerkiksi Helsinki näyttää hyvin pieneltä kaupungilta, lähes kylältä. Korkeammat rakennukset saattaisivat poistaa tätä kuvaa ja siten luoda Helsingistä houkuttelevamman kohteen.

Palvelut

Tehokkaampi rakentaminen tuo alueelle enemmän työpaikkoja ja asuntoja – siis ihmisiä. Tämä puolestaan johtaa siihen, että alueen julkiset, kaupalliset ja kulttuurilliset palvelut lisääntyvät ja monipuolistuvat. Erikoistuneita liikkeitä ja laitoksia voidaan perustaa yhä enemmän osto- ja kulutusvoiman kasvaessa.

Luonto

Yleisesti ottaen, jos rakennetaan korkeammin, käytetään vähemmän maapinta-alaa, jolloin suurempi osa maasta jää rakentamatta. Mitä tiheämmin rakennetaan, sen vähemmän ihmisistä on haittaa rakennetun alueen ulkopuolella.

Kärjistettynä esimerkkinä kaikki maapallon ihmiset saataisiin mahtumaan Ahvenanmaalle (4 per neliömetri). Tietysti eläminen näin pienellä alueella olisi mahdotonta, ja käytännössä tarvittaisiin paljon suurempi maa-ala. Kuitenkin, jos ihmiset asuisivat äärimmäisen tiheästi, rasitettaisiin muuta maa-aluetta hyvin vähän.

Mitä tiiviimmin ja tehokkaammin rakennetaan, sitä lähempänä asunnot, työpaikat ja palvelut ovat toisiaan. Tällöin myös näiden välisiin siirtymisiin käytettävä energia minimoituu ja luonnonvaroja, luontoa ja aikaa säästetään. Tehokkaammalla rakentamisella edistetään myös julkisten liikennevälineiden käyttöä.

Kallis maa

Pilvenpiirtäjien etu matalampiin rakennuksiin kasvaa yhä suuremmaksi tonttien hintojen noustessa. Pääkaupunkiseudulla tonttien ja kerrostaloasuntojen hinnat ovat jo hyvin korkeita. Helsinki haluaa tonttimaan puutteen johdosta liittää itseensä osia Sipoosta. Kaupunkien leviämistä vaakasuunnassa pitäisi kuitenkin harkita tarkoin. Ydinalueita tulisi kehittää entistä tehokkaammiksi.

Kun ydinalueet rakennetaan tehokkaammin, voidaan pientalorakentaminen tuoda lähemmäs kaupungin keskustaa.

Mihin?

Vaikka rationaalisesti ajatellen pilvenpiirtäjät ovat paras ratkaisu ihmisen rakennuskannan tarpeeseen, eivät ne kaikkialle välttämättä sovi. Helsingin nykyinen keskusta on niin tylsän tasakorkea, että yksi huomattavasti korkeampi rakennus saattaisi olla omituisen näköinen. Tilanne olisi eri, jos olisi jatkettu siitä, mihin Hotelli Tornilla päästiin. Tornin korkuisia rakennuksia keskustaan kyllä sopisi hyvin, mutta ei todellisia pilvenpiirtäjiä. Alueella pitäisi ensin olla paljon laajempi korkeusjakauma.

Vanhoja, käyttötarkoitukseensa riittämättömiä ja arkkitehtonisesti arvottomia rakennuksia tulisi kuitenkin huoletta purkaa, eikä varjella henkeen ja vereen.

Lähellä keskustaa kuitenkin sijaitsee kenties Suomen paras paikka pilvenpiirtäjille. Keski-Pasilasta tullaan rakentamaan "Helsingin uusi keskusta". Tämä olisi täydellinen paikka suurelle pilvenpiirtäjäkeskittymälle vanhan keskustan tueksi. Myös moniin muihin paikkoihin sopisi korkeita yksittäisiä maamerkkejä ja myös tornikeskittymiä. Esimerkkeinä useat asuinalueet, Länsisatama, Salmisaari, Keilaniemi, Pitäjänmäki, kaikki Espoon keskittymät, Kehä III:n varsi jne. Tornitalot sopisivat erinomaisesti myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Esimerkiksi Tampereen Näsinneulan dominoivaa siluettia voisi hyvin täydentää muutamalla korkealla tornilla.

Idea ja tekstit: Juho Rysti   ¤   Suunnittelu, toteutus ja grafiikat: Heikki Alanen