Vastustajat

Suomessa pilvenpiirtäjien vastustus varsinkin päättäjien taholta on erittäin voimakasta. Miksi? Tähän eivät osaa edes päättäjät kunnolla vastata. Kyseessä on suomalaisten omituinen halu säilyttää kaikki ennallaan ja paheksua kaikkea muutosta. Onneksi näin ei ole ajateltu kivikaudelta lähtien. Tämä säilytysvimma saattaa olla ylireagointia 60-luvun purkuvimmaan, jolloin monia arvokkaita rakennuksia tuhottiin karmeiden betonikolossien tieltä. Nykyään tuntuu, että heti kun rakennus on valmis, se on jo suojeltu. Järjettömintä on, että tämä ylisuojeleminen kohdistuu myös kaupungin siluettiin, jota ei todellisuudessa ole edes olemassa.

Tähän on koottu pilvenpiirtäjien vastustajien yleisimmin esittämiä perusteluja siitä, miksi korkeita rakennuksia ei pitäisi rakentaa Suomeen. Näihin kommentteihin on otettu kantaa ja tarkoituksena on poistaa ennakkoluuloja sekä antaa positiivisempi kuva tornitaloista.

Taloudellisuus

"Suomessa ei tarvita pilvenpiirtäjiä."

Pilvenpiirtäjien rakentaminen perustellaan sillä samalla tarpeella, jolla rakennetaan vaikka 3-kerroksinen talo. Kommentti "pilvenpiirtäjiä ei tarvita Suomessa", on yhtä väärin kuin "rakennuksia ei tarvita maailmassa". Rakennuksille on tarvetta, olivatpa ne matalia tai korkeita. Jos rakennukset ovat matalia, niitä tarvitaan useampia, ja samalla tarvitaan enemmän maata. Korkeammalla rakentamisella maata ja luontoa säästyy ja rakennusten lukumäärä pysyy pienempänä.

"Suomessa riittää tilaa, miksi pitäisi rakentaa korkeita taloja?"

Suomessa on toki paljon metsää ja muuta rakentamatonta maata, mutta missä? Esimerkiksi Helsingin ydinalueilla vapaa rakennusmaa alkaa olla melko vähissä. Ei välttämättä ole kaupungin kehitykselle paras vaihtoehto, että se laajenee reunoiltaan yhä kauemmas. Toimitilat yms. hajautuvat yhä enemmän, jolloin kaupungeista tulee rikkonaisempia. Tämä lisää liikennettä.

"Korkeat rakennukset maksavat paljon."

Monet rakennukset ovat yksityisten yritysten rakennuttamia. Jos pilvenpiirtäjä nähdään hyväksi sijoitukseksi ja se päätetään rakentaa, raha tulee yksityiseltä sektorilta. Vaikka pilvenpiirtäjä olisikin valtion rakennus, se tulee halvemmaksi kuin useampi, hajautettu matala rakennus. Myös yhteistoiminta keskitetymmässä ympäristössä on helpompaa. Ei pilvenpiirtäjiä rakenneta huvikseen nähtävyyksiksi, vaan tarpeeseen.

"Helsingissä ei ole tarpeeksi asukkaita pilvenpiirtäjille."

Miksi asukasluvun tulisi rajoittaa rakennusten korkeuksia? Helsingin metroalueella asuu yli miljoona ihmistä. Vertailuna Kuala Lumpurin metroalueella asuu 1,8 miljoonaa henkeä. Kaupungissa on 66 tornia, joiden korkeus on suurempi kuin Helsingin korkeimman rakennuksen. Lisäksi rakenteilla on 12 lisää. Vielä vuonna 2004 kaupungissa oli kaksi maailman korkeinta pilvenpiirtäjää (Petronas Towers).

Lisäksi löytyy paljon Helsingin kokoluokan kaupunkeja, joissa on "todellisia pilvenpiirtäjiä", eli rakennuksia, joiden korkeus on yli 150 m.

"Tornitalot ovat erittäin tehottomia rakennuksia, koska suuri osa lattia-alasta menee porrashuoneisiin sekä hissi- ja tekniikkakuiluihin."

Pinta-alatehokkuus riippuu paljon rakennuksen suunnittelusta. Yllä esitetty väite porrashuoneiden ja hissien aiheuttamasta tehottomuudesta pitää kyllä paikkansa, mutta niiden merkitys ei ole niin suuri kuin annetaan ymmärtää. Suhteessa koko rakennuksen pinta-alaan hukka-ala on melko pieni. Jos tornin tilalle rakennetaan useampi matala rakennus, tarvitaan enemmän tonttialaa, kattopinta-alaa, hissejä, hissien konehuoneita ja ilmastointilaitteiden viemää tilaa. Nämä aiheuttavat mataliin rakennuksiin "tehottomuutta".

Hissien ja portaikkojen määrä ei vielä kasva ylettömän suureksi Suomen mittakaavan tornitaloissa. Esimerkkinä käy Vuosaareen rakenteilla oleva 26-kerroksinen (92 m) asuintorni. Siihen rakennetaan kaksi hissiä ja kahdet porrashuoneet. Toisena esimerkkinä juuri valmistumaisillaan olevassa Ruotsin korkeimmassa rakennuksessa, Turning Torsossa (54 kerrosta, 190 m), on kolme hissiä ja yhdet portaat.

12–20-kerroksiset tornit ovat kaikista tehottomimpia. Niissä on oltava määräysten vaatimat, erittäin tiukat turvamekanismit ja muita lisäkustannuksia aiheuttavia tekijöitä, vaikka kerrosalaa ei kokonaisuudessa saada kovin paljon.

Myös superkorkeiden pilvenpiirtäjien "hissihukka" voidaan optimoida oikealla suunnittelulla. Edesmenneissä WTC-torneissa oli nerokkaasti rakennettu ikään kuin kolme matalampaa rakennusta päällekkäin, jolloin tarvittava hissiala pieneni kolmannekseen.

Kun tehokkuudessa ei ajatella yksittäistä rakennusta, vaan suurempaa kokonaisuutta, tornitalojen etu tulee selväksi. Hajauttaminen ja sen aiheuttama liikenne- ja informaatiovirta kuluttavat resursseja ja rahaa.

"Tuuli jäähdyttää korkeita rakennuksia enemmän, jolloin niiden energiantarve on suurempi."

Pilvenpiirtäjien yläosissa ei tuule huomattavasti enempää kuin niiden juurella. Seinien ja ikkunoiden ulkopintalämpötilat ovat korkealla ja matalalla suunnilleen samat. Verrattuna useampaan matalaan rakennukseen, pilvenpiirtäjien kokonaispinta-ala, josta energiaa voi säteillä, on pienempi, koska matalissa rakennuksissa on enemmän kattopinta-alaa.

Nykyaikaiset seinien rakennusmateriaalit ja ikkunat ovat niin hyvin lämpöeristettyjä, että käytännössä lämmön johtumisesta aiheutuva hukka on hyvin pientä. Suurimman "lämpövuodon" aiheuttaa ikkunoiden läpi poistuva lämpösäteily. Tähän ei ulkopinnan jäähtyminen vaikuta lainkaan, eikä siis myöskään rakennuksen korkeus.

Lisäksi tornitaloissa on usein mahdollista investoida kalliimpiin ja parempiin eristysmateriaaleihin jne.

"Suomen maaperä ei sovi korkeille ja massiivisille rakennuksille."

Suomen erittäin kova ja stabiili peruskallio on epäilemättä maailman paras pohja rakentaa pilvenpiirtäjiä.

Ulkonäkö ja näkyvyys

"Pilvenpiirtäjät ovat rumia."

Tällainen kommentti ei ole perusteltu. Eihän kauneutta ratkaise koko, vaan rakennuksen arkkitehtuuri. Tai sitten kauniita rakennuksia ei olekaan. Pilvenpiirtäjät antavat arkkitehdeille huomattavasti enemmän mahdollisuuksia luoda uutta. Tämän huomaa hyvin vertaamalla Suomessakin olevia, tuhansia identtisiä ja tylsiä kerrostaloja maailman pilvenpiirtäjiin. Pilvenpiirtäjät ovat usein huomattavasti yksilöllisempiä ja sisältävät paljon enemmän yksityiskohtia.

"Korkeat rakennukset näkyvät kauas."

Jotkut ihmiset eivät ilmeisesti halua nähdä rakennuksia kauas. Miksi? Kuinka horisontissa pienenä näkyvä rakennus voi häiritä, kun katsojan vieressä oleva yksikerroksinenkin rakennus on silloin näkökentässä kymmeniä kertoja suurempi? Luulisi, että kaupunkimiljöössä ei ole haitaksi, jos rakennuksia sattuu vilahtamaan horisontissa.

Lisäksi Suomessa on tällaisten ihmisten onneksi melko korkea puusto, joka useimmissa tapauksissa estää rakennusten näkymisen kauas melko tehokkaasti. Hyvinkin korkeat rakennukset jäävät helposti puiden taakse piiloon, eivätkä näin ollen häiritse niitä ihmisiä, joita pilvenpiirtäjät haittaavat. Rakennetulla alueella vastaavasti toiset talot aiheuttavat samanlaisen näkösuojan. Jo yksikerroksinen rakennus piilottaa pilvenpiirtäjän taakseen lähiympäristössään.

"Tornit pilaavat näkymät."

Kaupunkiympäristössä rakennuksia on kaikkialla. Tällaisessa ympäristössä myöskään pilvenpiirtäjät eivät tuhoa näkymiä, vaan luovat sitä. Metsien keskelle tai luonnonvaraisiin puistoihin yms. pilvenpiirtäjät eivät sovikaan, mutta tuskin niitä sellaisiin paikkoihin rakennettaisiin. Monet ihmiset eivät halua tornitaloja oman talonsa viereen "pilaamaan omaa näkymää". Torni loisi kuitenkin yhä useammalle ihmiselle vielä hienommat näkymät. Hyvin itsekästä ajattelua.

"Korkeat talot varjostavat liikaa."

Tämä on eräs yleisimmistä pilvenpiirtäjien vastustajien argumenteista. Kaupunkirakentamisessa pilvenpiirtäjien varjoilla ei kuitenkaan ole niin suurta käytännön vaikutusta, kuin annetaan ymmärtää. Otetaan esimerkkinä Helsingin keskusta. Keskustan katuleveyksillä ja kahdeksankerroksisilla taloilla saadaan katutaso jo varjostettua täysin. Näitä korkeampien rakennusten "lisävarjot" lankeaisivat ainoastaan viereisten rakennusten katoille.

Itä–länsi -suuntaiset kadut ovat siis varjossa riippumatta rakennusten korkeudesta. Itse asiassa tällaisen kadun pohjoispuolella sijaitseva korkea lasinen rakennus saattaisi heijastuksillaan jopa lisätä kadun valoisuutta. Etelä–pohjoinen -suuntaisille kaduille aurinko taas paistaa lähes yhtä paljon riippumatta sen varrella olevien rakennusten korkeuksista.

Tornitalot voivat myös supeta ylöspäin mentäessä, jolloin varjojen aiheuttama haittavaikutus pienenee. Tätä tyyliä edustaa esim. 20- ja 30-lukujen pilvenpiirtäjät ja Hotelli Torni.

"Helsinki on liian pohjoisessa pilvenpiirtäjille."

Helsingin talvella päivä on hyvin lyhyt ja valoa tulee muutenkin vähän ja matalalta. Tällöin ei ole suurta eroa, kuinka korkeita rakennukset ovat. Kesällä taas aurinko paistaa yhtä korkealta kuin esimerkiksi New Yorkissa maaliskuun lopulla tai syyskuun alussa. Kyseisessä kaupungissa valoa on riittävästi myös talvella.

Kaupunkikuva ja -rakenne

"Ei Helsingin tarvitse kopioida muita kaupunkeja."

Miksi korkeiden rakennusten rakentaminen olisi muiden kaupunkien kopioimista sen enempää kuin matalien rakentaminen? Arkkitehtuuri määrää tyylin ja rakennusten antaman imagon. Suomalaiset pilvenpiirtäjät voisivat heijastaa suomalaista arkkitehtuuria, aivan kuten Kiinan pilvenpiirtäjät heijastavat kiinalaista arkkitehtuuria ja Dubain arabialaista jne... Suomen kaupungit ovat kaikki hyvin samanlaisia, eivätkä ole ollenkaan omaperäisiä.

"Pilvenpiirtäjät eivät kuulu suomalaiseen rakennuskulttuuriin."

Miksi eivät voisi kuulua? Pilvenpiirtäjät "keksittiin" vasta reilut sata vuotta sitten. Eivät ne ole kuuluneet minkään muunkaan maan rakennuskulttuuriin ennen kuin niitä on alettu rakentaa. Nykyisin Suomi kuuluu siihen vähemmistöön, joka ei ole omaksunut pilvenpiirtäjien rakentamista. Viime vuosikymmeninä myös lähes koko muu Eurooppa vanhoine kaupunkeineen on alkanut rakentaa korkeita rakennuksia. Esimerkiksi Ruotsissa on juuri valmistunut 190-metrinen asuintorni, ja Tallinnaan on tulossa useita yli satametrisiä torneja.

"Ei Suomesta tarvitse tehdä mitään jenkkilää."

Monien Amerikan vastustajien kommentit ovat melko typeriä. Miksi pilvenpiirtäjien rakentaminen tänne olisi sen amerikkalaisempaa kuin matalienkaan. Pilvenpiirtäjät eivät ole pelkästään "amerikkalainen ilmiö". Maailman sekä suurin pilvenpiirtäjäkaupunki että korkein pilvenpiirtäjä sijaitsevat molemmat Aasiassa.

Myös Euroopassa on paljon pilvenpiirtäjiä: Lontoossa lähes 250-metrinen (suunnitteilla yli 300-metrinen), Pariisissa yli 200-metrinen, Frankfurtissa yli 250-metrinen, Ruotsissa 190-metrinen, Tallinnassa yli 100-metrinen (ja tulossa paljon lisää) ja niin edelleen. Näiden kaikkien lisäksi Lähi-itään ollaan rakentamassa yli 700-metristä tornia (ks. linkit). Täten pilvenpiirtäjät siis ovat selvästi maailmanlaajuinen ilmiö. Miksi Suomen pitäisi väkisin pysytellä tämän ulkopuolella? Olisi kai kannattanut tehdä samoin jo kivikaudella ja jämähtää sinne. Tällöin olisi ainakin jotain omaleimaista.

"Pilvenpiirtäjät aiheuttavat slummiutumista."

Slummiutumisen syynä ei ole rakennusten korkeus tai asukastiheys. Suomessa on useita "slummeja", joissa rakennusten korkeudet eivät ole kovin suuria. Vastaavasti maailmalla on paljon todellisia pilvenpiirtäjäalueita, jotka ovat kaukana slummeista. Slummiutumisen syynä on alueen suunnittelussa tapahtunut virhe. Jos työpaikkoja, asuntoja ja palveluita sekoitetaan oikein keskenään, voidaan slummi-ilmiö estää.

"Pilvenpiirtäjät vaativat ympärilleen paljon parkkitilaa."

Korkeat rakennukset edistävät parkkitalojen ja maanalaisten parkkien rakentamista, mikä on hyvä asia. Valtavat ulkoilmaparkkialueet ovat epäkäytännöllisiä, kalliita (maa-alueen arvoon suhteutettuna) ja mahdottomia rakentaa, jos tontti on pieni. Tällöin ainut vaihtoehto on rakentaa autoille tilat päällekkäin.

Parkkitilojen rakentamiseen tarvittavat varat tulevat projektin omistajalta ja suuri autopaikkojen tarve pakottaa investoimaan hyviin tiloihin. Koko tornirakennuksen budjettiin verrattuna parkkitilojen rakentaminen on vain murto-osa. Useampien, matalien ja hajautettujen rakennusten kohdalla taas suositaan avoparkkialueita, jolloin maata menee yhteensä enemmän "hukkaan", rumiksi asvalttialueiksi.

"Pilvenpiirtäjäkeskittymät aiheuttavat ruuhkia."

Ruuhkat voidaan suurelta osin estää oikeanlaisella liikennesuunnittelulla. Lisäksi pilvenpiirtäjät ovat paras tapa edistää joukkoliikenteen käyttöä sen kaikissa muodoissa.

Turvallisuus

"Pilvenpiirtäjät ovat mahdollisia terrori-iskun kohteita."

Varsinkin syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen pilvenpiirtäjien vastustajat ovat innoissaan keksineet myös tästä uuden iskulauseen. Suomi on maailmanpolitiikassa hyvin merkityksetön tekijä. Miksi tänne iskettäisiin? Maailmalla on tuhansittain pilvenpiirtäjiä – siis "mahdollisia kohteita".

Nykyään lentokonekaappauksella suoritettu isku tuskin onnistuisi ja tornitaloa on hankala romahduttaa muilla konsteilla. Pilvenpiirtäjät ovat itse asiassa turvallisempia esimerkiksi pommi-iskussa, koska ne ovat kestävämpiä. Lisäksi maailmalla on suoritettu monin verroin enemmän terrori-iskuja mataliin rakennuksiin kuin pilvenpiirtäjiin. Siispä terroripelon varjossa kannattaisi nimenomaan rakentaa korkeasti.

Jos Suomessakin ihmiset on saatu pelosta niin tolaltaan, ettei sen takia voi korkeampia taloja rakentaa, ovat terroristit todellakin onnistuneet tavoitteessaan levittää pelkoa länsimaihin.

"Tulipalon sattuessa pilvenpiirtäjä ei ole turvallinen."

Tikasauton tikkaat eivät yllä korkean rakennuksen katolle. Suomen erittäin tiukkojen turvavaatimusten ansiosta asuintornit ovat kuitenkin monella tapaa turvallisempia kuin keskikorkeat kerrostalot, sillä niissä on esimerkiksi käytetty paloturvallisempia materiaaleja sekä oltava sprinklerijärjestelmä ja hyvät evakuointijärjestelyt. Monien korkeiden rakennusten katolla on myös laskeutumisalusta helikoptereille.

Asuinympäristö

"Pilvenpiirtäjät ovat epäviihtyisiä."

Tämä on suunnittelukysymys. Huonolla kaupunkisuunnittelulla väite saattaa pitää paikkansa. Useat maailman pilvenpiirtäjäkaupungit kuitenkin osoittavat, että ne voivat olla erittäin viihtyisiä.

"Ihmiset eivät halua asua korkealla."

Useimmiten korkeimmissa kerroksissa sijaitsevista asunnoista ollaan valmiita maksamaan huomattavasti enemmän kuin alakerrosten asunnoista.

"Korkeassa rakennuksessa ei opi tuntemaan muita asukkaita yhtä hyvin kuin matalassa."

Miksi ei? Korkean rakennuksen voi ajatella koostuvan useista päällekkäin asetetuista matalista rakennuksista. Tällaisen "osarakennuksen" asukkaat on aivan yhtä helppo oppia tuntemaan kuin matalan talon.

"Torni muodostaa aina juurelleen hankalan pienilmaston, eli pyörivän tuulen."

Kuinka tarkkaa tutkimustietoa aiheesta on olemassa? Tämä ilmiö tulisi simuloida erikseen jokaisen projektin kohdalla. Esimerkiksi New Yorkin yli 400-metriset WTC-tornit olivat aivan meren ja tuulen äärellä. Niiden juurella ei tuullut havaittavasti enemmän kuin muualla.

"Korkeassa rakennuksessa vanhempien on vaikea valvoa pihalla leikkiviä lapsiaan."

Tämä ongelma ilmenee jo neljännestä kerroksesta ylöspäin. Asuintornissa perheet, joissa on pieniä lapsia, voivat asua alimmissa kerroksissa. Nämä asunnot ovat myös vähiten haluttuja ja edullisimpia. Hyvin urbaanilla alueella ei pieniä lapsia voi välttämättä päästää ollenkaan ulos yksin. Tällaisia ovat esimerkiksi Helsingin ydinalueet.

"Korkealla asuminen on luonnotonta ja vaikuttaa ihmisten, etenkin lasten, henkiseen hyvinvointiin."

1800-luvun loppupuolella lääkärit olivat sitä mieltä, että yli 35 km/h nopeudet ovat hengenvaarallisia, koska ne ovat "luonnottomia". Edellä esitetty väite korkealla asumisesta kuuluu samaan kategoriaan. Nykyään nopeimmat magneettijunat kulkevat 450 km/h ja matkustajakoneet yli 1000 km/h. Vastaavasti väite yläkerroksissa asumisesta henkiseen hyvinvointiin on huonosti perusteltu.

Miten voisivat upeat maisemat olla haitallisia? Nuorelle lapselle jo muutaman kerroksen korkeudella asuminen tuntuu lähes yhtä "luonnottomalta" kuin pilvenpiirtäjän huipulla. Erittäin korkealla asuminen saattaa jopa tuntua luonnollisemmalta, koska lapsi ei ymmärrä olevansa niin kaukana maan pinnasta.

"Jenkkikaupunkien lasipilvenpiirtäjät eivät sovi Stadiin. Ne vetävät puoleensa rikollisia."

Tämä väite on täysin perustelematon. Lukuisilla vain matalia rakennuksia sisältävillä kaupungeilla on korkeahkoja rikollisuuslukuja. Vastaavasti useilla pilvenpiirtäjäkaupungeilla luvut ovat suhteellisen alhaisia. Useiden kaupunkien business-keskittymien pilvenpiirtäjä-aluelilla rikollisuus saattaa olla huomattavasti normaalia alempi. Rikollisuuden syyt ovat siis huomattavasti syvemmällä yhteiskunnan ja kaupunkien rakenteessa.

Idea ja tekstit: Juho Rysti   ¤   Suunnittelu, toteutus ja grafiikat: Heikki Alanen